Sijoitusalustat säänneltyinä rahoituslaitoksina
Sijoitusalustat, mukaan lukien välittäjät, kaupankäyntialustat ja sijoituksiin keskittyneet fintech-yritykset, tarjoavat pääsyn rahoitusmarkkinoille ja mahdollistavat kaupankäynnin instrumenteilla, kuten osakkeilla, joukkovelkakirjoilla, rahastoilla ja johdannaisilla. Kun nämä alustat palvelevat yritysasiakkaita, ne toimivat säänneltyinä rahoituslaitoksina eivätkä pelkkinä teknologian tarjoajina.
Euroopan unionissa ja monilla muilla lainkäyttöalueilla sijoitusalustat ovat rahoitusvalvonnan ja lisensointivaatimusten alaisia. Niiden sääntelyasema velvoittaa ne tunnistamaan asiakkaat, valvomaan kaupankäyntitoimintaa ja raportoimaan tietyt transaktiot valvontaviranomaisille. Tämä pätee riippumatta siitä, toimiiko alusta perinteisesti välittäjänä vai digitaalisen sijoitusliittymän kautta.
Koska sijoitusalustat ovat osa säänneltyä rahoitusjärjestelmää, niiden asiakkaaksiottamis- ja vaatimustenmukaisuusprosessit on suunniteltu täyttämään sääntelyyn liittyvät raportointi- ja avoimuusvaatimukset, eivät ainoastaan sisäisiä liiketoimintatarpeita.
Miksi oikeushenkilöt tarvitsevat erilaisen tunnistusstandardin
Oikeushenkilöitä ei voida tunnistaa samalla tavalla kuin luonnollisia henkilöitä. Yritysten nimet eivät ole maailmanlaajuisesti yksilöllisiä, oikeudelliset muodot eroavat lainkäyttöalueittain, ja yritysrakenteet voivat sisältää tytäryhtiöitä, sivuliikkeitä tai rajat ylittäviä yksiköitä, jotka toimivat samankaltaisilla nimillä.
Valvojille ja rahoituslaitoksille tämä luo haasteen. Ilman standardoitua tunnusta olisi mahdotonta luotettavasti määrittää, mikä oikeushenkilö on mukana tietyssä rahoitustransaktiossa.
Legal Entity Identifier (LEI) luotiin ratkaisemaan tämä ongelma. LEI tarjoaa maailmanlaajuisesti tunnustetun, standardoidun tunnisteen, joka yksilöi rahoitustransaktioihin osallistuvan oikeushenkilön. Lisätietoja Legal Entity Identifier (LEI) -tunnuksesta on saatavilla GLEIFin virallisilla verkkosivuilla.
Se mahdollistaa valvojien ja markkinaosapuolten tunnistaa yritykset johdonmukaisesti yli rajojen, kielten ja oikeusjärjestelmien.
Tästä syystä LEI-tunnukset vaaditaan oikeushenkilöiltä, eikä niitä käytetä yksityishenkilöille, kuten on tarkemmin selitetty yleiskatsauksessamme aiheesta mikä LEI-koodi on.
LEI-vaatimuksen taustalla olevat sääntelyvelvoitteet
Sijoitusalustat eivät pyydä LEI-tunnuksia sisäisen käytännön tai mieltymyksen perusteella. Vaatimus johtuu niille asetettavista sääntelyvelvoitteista, sillä ne ovat valvottuja rahoituslaitoksia, jotka toimivat säännellyillä rahoitusmarkkinoilla.
Euroopan unionissa sääntelykehykset, kuten MiFID II -sääntelykehys, edellyttävät sijoituspalveluyrityksiltä oikeushenkilöitä koskevien transaktioiden raportointia standardoidulla tavalla.
Nämä raportointivelvoitteet on suunniteltu varmistamaan rahoitusmarkkinoiden avoimuus ja sääntelyvalvonta. Transaktiotietojen on sisällettävä tarkka ja yksiselitteinen tunnistus kauppoja tekevistä oikeushenkilöistä ja tarvittaessa niiden vastapuolista. Tämä vaatimus koskee kaikkia sijoitusalustoja, jotka tarjoavat palveluita yritysasiakkaille.
Ilman voimassa olevaa LEI-tunnusta oikeushenkilöä ei voida tunnistaa asianmukaisesti sääntelyyn liittyvissä transaktiotiedoissa. Tämän seurauksena sijoitusalusta ei voi täyttää raportointivelvoitteitaan, jos se sallii yrityksen käydä kauppaa ilman LEI-tunnusta. Tästä syystä LEI-tunnuksen validointi vaaditaan tyypillisesti ennen kuin kaupankäynti sallitaan yritystileille.
Vaatimus on siis luonteeltaan systeeminen ja sääntelyyn perustuva, ei alustakohtainen.
Miten LEI-koodeja käytetään transaktiotiedotuksessa
Kun LEI-tunnus on annettu, siitä tulee olennainen osa transaktiotiedotusta. LEI-tunnusta käytetään tunnistamaan kaupan tekevä oikeushenkilö ja tietyissä tapauksissa transaktioon osallistuva vastapuoli.
Sijoitusalustat toimittavat transaktiotiedot kansallisille valvojille tai valtuutetuille raportointimekanismeille. LEI-tunnukset mahdollistavat valvontaviranomaisten koota transaktiotietoja markkinoiden ja lainkäyttöalueiden välillä, mikä mahdollistaa kaupankäyntitoiminnan valvonnan, riskianalyysin ja systeemisen riskin seurannan.
Tämä standardoitu tunnistuskehys tukee rahoitusmarkkinoiden avoimuutta ja antaa valvojille mahdollisuuden havaita malleja, riskikeskittymiä ja toisiinsa liittyviä yksiköitä, jotka muuten voisivat jäädä piiloon.
Esimerkkejä sijoitusalustoista, joilla LEI-tunnuksia vaaditaan
Monet yritykset kohtaavat LEI-vaatimuksen ensimmäistä kertaa avatessaan tilin kansainvälisellä sijoitusalustalla. Tämä on erityisen yleistä alustoilla, jotka tarjoavat palveluita yritysasiakkaille ja toimivat useilla lainkäyttöalueilla.
Esimerkkejä sijoitusalustoista, joilla oikeushenkilöiltä tyypillisesti vaaditaan LEI-tunnusta, ovat Freedom24, Interactive Brokers, Saxo Bank ja muut säännellyt eurooppalaiset ja kansainväliset sijoitusalustat. Kaikissa tapauksissa LEI-vaatimus johtuu samoista sääntelyperiaatteista eikä yksittäisten alustojen käytännöistä.
Voimassa olevan LEI-tunnuksen antamatta jättämisen seuraukset
Jos yritys ei anna voimassa olevaa LEI-tunnusta tai jos sen LEI-tunnus on vanhentunut, sijoitusalustaa saatetaan vaatia rajoittamaan tiliä. Tämä voi sisältää uusien kauppojen estämisen tai pääsyn rajoittamisen säänneltyihin rahoitusinstrumentteihin.
Nämä rajoitukset eivät ole alustan asettamia rangaistuksia. Ne ovat vaatimustenmukaisuustoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on varmistaa, ettei alusta riko sääntelyyn liittyviä raportointivelvoitteitaan. Kun voimassa oleva LEI-tunnus on annettu tai uusittu, normaali kaupankäyntipääsy voidaan tyypillisesti palauttaa.
Sijoitusalustoilla kauppaa suunnitteleville yrityksille on myös hyödyllistä ymmärtää LEI-tunnuksen hankkimisen ja uusimisen kustannukset, sillä hinnoittelu voi vaihdella rekisteröintikauden ja palvelumallin mukaan.
Miten yritykset hankkivat ja ylläpitävät LEI-tunnuksen
LEI-tunnukset myönnetään GLEIFin koordinoimassa Global LEI System -järjestelmässä. Oikeushenkilöt hankkivat LEI-tunnuksen akkreditoitujen organisaatioiden, kuten LEI-myöntäjien ja rekisteröintiasiamiesten, kautta, jotka hallinnoivat haku-, validointi- ja uusimisprosessia. Yritykset, joilla ei vielä ole LEI-tunnusta, voivat aloittaa prosessin täyttämällä uuden LEI-rekisteröinnin ennen kaupankäyntiä sijoitusalustoilla.
LEI-tunnus on uusittava säännöllisesti pysyäkseen voimassa. Tämä varmistaa, että oikeushenkilöön liittyvät viitetiedot pysyvät tarkkoina ja heijastavat kaikki muutokset yksikön oikeudelliseen asemaan tai rakenteeseen.
Aktiivisen LEI-tunnuksen ylläpitäminen on siten jatkuva vaatimustenmukaisuusvelvoite yrityksille, jotka osallistuvat säännellyille rahoitusmarkkinoille.
Miksi LEI-tunnukset ovat tärkeitä sijoitusalustoja käyttäville yrityksille
LEI-vaatimus heijastaa rahoitussääntelyn laajempaa tavoitetta: avoimuuden, vastuullisuuden ja vakauden varmistamista globaaleilla rahoitusmarkkinoilla. Vaatimalla oikeushenkilöiden standardoitua tunnistamista valvojat voivat valvoa markkinatoimintaa tehokkaammin ja vähentää systeemistä riskiä.
Yrityksille LEI-tunnuksen vaatimuksen ymmärtäminen auttaa välttämään asiakkaaksiottamisviivästyksiä, kaupankäyntirajoituksia ja odottamattomia vaatimustenmukaisuusongelmia. Sen sijaan, että LEI olisi pelkkä muodollisuus, sillä on keskeinen rooli siinä, miten sijoitusalustat ja valvojat hallinnoivat ja valvovat markkinatoimintaa.