Tekoälyagentit toimivat jo yritysten puolesta
Tekoälyagentit eivät ole enää kokeilu. Ne etsivät tietoa, vertailevat tarjouksia, täyttävät lomakkeita ja ovat vuorovaikutuksessa muiden järjestelmien kanssa yritysten puolesta. WEF:n (World Economic Forum, kansainvälinen taloudellisen yhteistyön järjestö) tietojen mukaan 82 % johtajista aikoo ottaa tekoälyagentit käyttöön seuraavan yhden–kolmen vuoden aikana.
Tästä syntyy kysymys, johon internet ei ole koskaan aiemmin joutunut vastaamaan tässä mittakaavassa. Kun tekoälyagentti suorittaa toimenpiteen, agentti itse ei ole vastuussa mistään. Sen takana oleva oikeushenkilö on. Mutta miten kukaan voi varmistaa, mikä oikeushenkilö se on? Nykypäivän internetillä ei ole yhteistä standardia sille.
Mikä on Agent Name Service?
Kesäkuussa 2026 Linux Foundation ilmoitti aikomuksestaan lanseerata ANS (Agent Name Service, avoin standardi tekoälyagenttien identiteetin varmistamiselle). Linux Foundationin lehdistötiedotteen mukaan tavoitteena on luoda luotettava kerros tekoälyagenttien tunnistamiseen, varmistamiseen ja löytämiseen internetissä.
ANS ei rakenna uutta infrastruktuuria tyhjästä. Sen sijaan se nojaa DNS:ään (Domain Name System, internetin nimeämisjärjestelmä, joka muuntaa verkkotunnukset osoitteiksi), joka on toiminut internetin perustana yli neljäkymmentä vuotta. Käytännössä tämä ankkuroi agentin identiteetin verkkotunnuksiin, jotka organisaatiot jo omistavat. Ei ole keskusrekisteriä eikä järjestelmää, jota yksittäinen yritys hallitsee.
ANS-kehys tekee kolme asiaa varmennettavaksi. Ensinnäkin, ketä agentti edustaa. Toiseksi, mitä oikeuksia sillä on. Ja kolmanneksi, ovatko sen koodi ja toimintahistoria aitoja ja muuttumattomia.
On kuitenkin tärkeä täsmennys: ANS on tällä hetkellä aikomus, ei toimiva palvelu. Yhteisö kehittää standardia avoimesti ja julkaisee tekniset repositoriot GitHubissa. Cloudflare, Cisco, Salesforce, GoDaddy ja Infoblox muiden muassa tukevat aloitetta.
Miten LEI sopii tähän?
ANS toimii olemassa olevien identiteettijärjestelmien kanssa suunnittelultaan. Lehdistötiedote nimeää kaksi niistä: DID (Decentralized Identifier, hajautettu digitaalinen tunniste) ja LEI (Legal Entity Identifier, oikeushenkilöiden globaali tunnistuskoodi).
Tämä yksityiskohta on merkityksellinen. Tekninen identiteetti vastaa kysymykseen, mikä agentti tämä on. Juridinen identiteetti puolestaan vastaa kysymykseen, kuka on siitä vastuussa. Nämä ovat kaksi eri kerrosta, ja agenttinen verkko tarvitsee molemmat.
LEI tekee jo nyt työtä oikeushenkilöiden tunnistamisessa. Se on ainoa globaali standardi, joka kattaa kaikki oikeushenkilöt maasta tai oikeudellisesta muodosta riippumatta. LEI-koodi vastaa kysymyksiin, kuka on kuka ja kuka omistaa kenet, ja kuka tahansa voi varmistaa tiedot GLEIF-rekisteristä. Siksi kun tekoälyagentti viittaa LEI:hin identiteetissään, mikä tahansa osapuoli voi tarkistaa, mikä yritys on agentin takana.
Olemme kirjoittaneet laajemmasta yhteydestä LEI:n ja tekoälyn välillä aiemmassa artikkelissamme LEI-koodi ja tekoäly. ANS on seuraava konkreettinen askel tässä kehityksessä: ensimmäistä kertaa internet-infrastruktuuristandardi sisältää LEI:n suoraan, ei vain rahoitussääntely.
Mitä tämä tarkoittaa yrityksille?
Toistaiseksi ei mitään pakollista. ANS on suunnitteluvaiheessa, eikä se luo uusia velvoitteita yrityksille. Lisäksi LEI ei ole ainoa tai pakollinen tunniste ANS:ssä. Se on yksi tuetuista kerroksista.
Suunta on kuitenkin selvä. Varmennettu organisaation identiteetti on siirtymässä rahoitussääntelystä internetin perustuksiin. Sama kaava toistuu muuallakin: esimerkiksi LEI:n rooli kasvaa maksustandardeissa, liiketoiminnan varmennuksessa ja digitaalisen identiteetin aloitteissa Euroopassa ja sen ulkopuolella.
Yritykselle, joka haluaa olla valmis, ensimmäinen askel on yksinkertainen: voimassa oleva LEI-koodi. Jos sinulla ei vielä ole sellaista, voit rekisteröidä LEI:n muutamassa minuutissa. Jos sinulla jo on sellainen, varmista, että se on uusittu, koska mikään järjestelmä ei voi luottaa vanhentuneisiin LEI-tietoihin.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
ANS:n kehitys on vasta alussa. Standardin tekninen sisältö, aikataulu ja käyttöönotto selviävät tulevien kuukausien ja vuosien aikana. Samaan aikaan osallistuminen on avointa yrityksille, kehittäjille ja infrastruktuurin tarjoajille.
Seuraamme kehitystä sekä Linux Foundationissa että GLEIF:ssä ja käsittelemme tärkeimmät tulevat askeleet. Koska kysymys siitä, mikä oikeushenkilö on tekoälyagentin takana, ei katoa. Ja vastaus alkaa voimassa olevasta LEI-koodista.